Niko Aleksanteri Kauko Kirjoituksia itsenäisen Suomen puolesta

Suomalaiset eivät ole poliittisesti tyhmä kansa

Vastoin laajalle levinnyttä uskomusta suomalaiset eivät ole poliittisesti tyhmä kansa.
Jokainen kansa varmasti tekee ja on tehnyt poliittisia virheitä, jotka ovat tulleet sille kalliiksi.
Suomen lähihistoria kuitenkin osoittaa, että Suomen kansa ymmärtää omat etunsa suhteellisen hyvin.

Kirjoitan muutaman esimerkin tästä.

Neuvoa-antava kansanäänestys

Kun Suomi liitettiin EU:hun unionistien toimesta, niin liittymistä edelsi neuvoa-antava kansanäänestys. Ennen äänestystä tiedotusvälineet antoivat äänestäjille sumeilematta virheellistä tietoa mahdollisen EU-jäsenyyden seurauksista. Suomeen luvattiin ulkomaisia investointeja ja taloudellista kukoistusta yms, mutta kaikki näkevät miten Suomelle tosiasiassa kävi ilman, että tässä erikseen pitää kuvailla miten EU-Suomella nyt menee.

EU-jäsenyyden vastustajia ja kannastaan epävarmoja uhkailtiin maalailemalla uhkakuvia yksinäisestä ja köyhästä Suomesta, joka jää yksin Venäjää vastaan.  Tähän väliin on pakko sanoa, että kun nykytilanteeseen, eli EU-jäsenyyteen vertaa, niin pärjäsimme "yksin" jopa supervalta Neuvostoliiton aikaan Pohjolassa aika hyvin, myös taloudellisesti, eikö?

Suomalaisia siis kylmästi ja tietoisesti  jymäytettiin, että neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä saatiin EU-jäsenyyttä tukeva päätös. Suomalaiset tekivät tämän virheellisen "päätöksen" siis eittämättä unionistien disinformaatio- ja propagandahyökkäyksen tuloksena.

Perustuslaki suomalaisten viimeisenä turvana

Eduskunnassa unionistit eivät silti saaneet vietyä Suomea EU:n jäseneksi rikkomatta Suomen perustuslakia.

Jäsenyys hyväksytettiin eduskunnassa 2/3 enemmistöllä, mikä oli vastoin omaa perustuslakiamme. Päätös olisi pitänyt ensin julistaa kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä ja sen jälkeen se olisi voitu hyväksyä 2/3 enemmistöllä tai sitten toisena vaihtoehtona käsitellä liittyminen kahdessa eduskunnassa 2/3 enemmistöllä niin, että välissä olisi ollut vaalit ja kansa olisi siihen väliin päässyt vielä vaikuttamaan tulokseen.

Ja Suomen perustuslakia olisi pitänyt myös muuttaa EU-jäsenyyttä varten niin, että se olisi mahdollistanut EU:hun kuulumisen, koska ylin valta, valtiovalta, ei enää EU-jäsenyyden jälkeen ole kuulunut suomalaisille, niin kuin oma perustuslakimme edellyttäisi. 
Perustuslaissa ja EU-jäsenyydessä on siis ristiriita ja mikään laki ei saisi olla perustuslain kanssa ristiriidasssa.

Unionistien poliittinen voima ei kuitenkaan hyvin kansan poliittisia oikeuksia turvaamaan suunnitellun Suomen perustuslain muuttamiseen riittänyt ja siksi perustuslakia jätettiin kylmästi noudattamatta käyttämällä "poliittisen tarkoituksenmukaisuuden veruketta".

Eli suomalaisia ei tässäkään kohtaa saatu taipumaan tyhmään päätökseen muuta kuin tekemällä vääryyksiä ja rikkomalla Suomen perustuslakia.

Euroalueeseen liittyminen

Suomalaiset unionistit eivät uskaltaneet Ruotsin ja Tanskan tavoin edes alistaa Suomen jäsenyyttä euroalueessa kansanäänestykseen. Ruotsissa ja Tanskassa kansa torjui euron ja niin olisi voinut käydä Suomessakin.

Suomalaisillehan luvattiin ennen neuvoa-antavaa kansanäänestystä, että Suomen oma rahayksikkö säilyy EU-jäsenyydestä huolimatta ja näin luuli myös esim. eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen.

Kuitenkin Suomi runtattiin eduskunnassa euromaaksi pelkällä hallituksen tiedonannolla(sic!) ja samalla väitettiin, että Suomi oli jo sitoutunut euron käyttöönottoon liittyessään EU:n jäseneksi. Tämä siis tehtiin vaikka Suomen perustuslaissa edelleen sanottiin Suomen rahayksikön olevan markka.

Jälleen kerran unionistit rikkoivat perustuslakia sekä omat lupauksensa suomalaisille.
Suomen kansaa siis huiputettiin tässäkin asiassa ja sen poliittisia oikeuksia turvaamaan säädettyä perustuslakia pidettiin taas pilkkanaan.

NATO-jäsenyys

Viimeiset viisitoista-kaksikymmentä vuotta suomalaiset ovat joutuneet kovan propagandamyllytyksen kohteeksi, jolla meitä yritetään saada myönteiseksi NATO-jäsenyydelle. 

Maallemme hyväksi todettu Paasikiven-Kekkosen linja, joka oli kypsynyt Suomen ulkopoliittisten johtajien ajatuksista heidän pohdittuaan Suomen ulkopoliitisia virheitä ja sitä miten kahinat ja sodat itäisen naapurimme kanssa voitaisiin välttää, on heitetty sen enempää ajattelematta sivuun. 

Nykyään näiden suurmiesten tiedoilla ja viisaudella rakennettu puolueeton ulkopoliittinen linja kuvataan unionistien ja atlantistien puolelta vanhentuneeksi ja aikansa eläneeksi opinkappaleeksi, jota kukaan ei voi enää ottaa tosissaan.
Kekkonen ja Paasikivi maalataan tarkoituksellisesti "vanhojen, huonojen ja pahojen aikojen" johtajina, joiden opeista ei enää nykyaikana ole syytä ammentaa mitään.

Kuitenkin Suomen kansa on näiden valtiomiesten opin niin hyvin sisäistänyt ja omaksunut, että vuosikausien NATO-painostuksella suomalaisia ei olla saatu kannattamaan jäsenyyttä sotilasliitossa. Tämäkin on erinomainen merkki siitä, että suomalaiset ovat poliittisesti viisaita eivätkä unionistien vietävissä tässä(kään) elintärkeässä asiassa.

Jos Suomi unionistien taholta aiotaan NATOn jäseneksi saada, tarvitsevat he todennäköisesti edellä nähdyn kaltaisia likaisia temppuja, koska kansa ei siihen hyvällä suostu.

Johtopäätöksiä

Suomen kansa on siis saatu tekemään tyhmiä ja omien etujensa vastaisia päätöksiä syöttämällä sille virheellistä informaatiota, uhkailua ja pelottelua unohtamatta. 

Unionistit ovat myös useassa kohtaa joutuneet rikkomaan Suomen perustuslakia, koska se hyvin suunniteltuna ja Suomen kansan oikeuksia suojaavana dokumenttina on ollut ylivoimainen este unionistien riittämättömälle poliittiselle voimalle. 

Suomen perustuslaki on siis osoittanut toimivuutensa; kysymys on ollut EU-jäsenyyden ja unionistien kohdalla siitä, että sitä ei ole noudatettu.

Tämä kertoo unionistien todellisen voiman ja kannatuksen olleen liian heikko heidän toteuttamansa politiikan ajamiseen laillisin keinoin. "Poliittinen tarkoituksenmukaisuus" unionistien taholta on ollut siis todellisuudessa heikkoutta ajaa asioita laillisin keinoin.

Jos suomalaisista vikaa hakee, niin Suomen kansan poliittinen tyhmyys ja heikkous on siinä, että sillä on liikaa "alamaismentaliteettia" ja se antaa vedättää itseään unionistien taholta sellaisiin asiohin, jotka se jo syvimmässään tietää virheellisiksi. 

Perusongelmahan tässä kaikessa on, että kansan tahto ei EU-Suomessa toteudu, eikä myöskään Suomen oma ja  erinomainen perustuslaki.

Se mitä suomalaiset tällaisessa tilanteessa ja sen muuttamisessa itselleen edulliseksi tarvitsisivat, olisi kapinahenkeä ja vastustusta, kiukun muuttamista teoiksi sekä uskoa itseensä ja rohkeutta äänestää toisin kuin on tottunut. 

Tämä kirjoitus oli siis tavallaan synninpäästö tavallisille suomalaisille:

Suomen kansa, et ole poliittisesti tyhmä, mutta sinua on huijattu!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Hyvä analyysi lähimenneisyydestä. Tuosta vuoden 1994:n neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä sen verran, ettei pidä unohtaa Vladimir Volfovitš Žirinovski:n keskeistä roolia. Siis se rooli, jonka hesari hänelle antoi. Tarkkaavaiset lukijat muistavat varmasti miten HS kirjoitti pelottavia kyseisestä miehestä, päivästä toiseen (ennen äänestystä). Myönteisen äänestystuloksen jälkeen herra Žirinovski:sta tuli hesarissa lähinnä statisti: tehtävä suoritettu.

Kirjoitin joskus aikoinaan, että vähintään Brysseliin pitäisi pystyttää Žirinovskin patsas, koska juuri hänen ansiosta saatiin vuonna 1994 tuo pohjoismaiden domino-effekti liikkeelle (ensiksi Suomi, sitten Ruotsi, muttei sittenkään Norja...). Kiitos, hesari. Hyvä, Norja!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_%C5%BDirino...

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Kävin ennen kansanäänestystä Kaustisen musiikkifestivaalien aidan sisäpuolella olevassa teollisuuden informaatiobussissa, joka siis kiersi ympäri maata, katsomassa, millä ne teollisuuden edustajat jäsenyyttä perustelevat. Hämmästykseni oli melkomoinen, sillä ei sieltä mitään asiallista perustetta löytynyt. Koko bussi oli täynnä suuria talvisia sotakuvia, siis talvisotanäyttely.

Vaihtoehto EU:lla ei ollut pääsyä lähellekään festivaaliareenaa. Olimme puolen kilometrin päässä huoltoaseman pihalla.

Niko on tietenkin esittämästään näkökulmasta oikeassa, että ei se kansa niin tyhmää ole. Kysymyshän onkin semanttinen. Kansa on tyhmää siinä mielessä, että ei äänestä sen asian puolesta, mitä kannattaa. Paasikivi sanoi suomalaisia poliittisesti lahjattomiksi ja venäläiset tsuhniksi, pieruiksi. Nämäkin mielipiteet hyväksyn, ovat mielestäni oikeita.

Positiivisinta tosiaankin on ollut kansan suhtautuminen Nato-jäsenyyteen. Tosin vastoin lakejamme tehty isäntämaasopimus jo meille tuo pääosan Naton ongelmista. Siitä sopimuksesta pitäisi erota välittömästi. Kirjassamme Näin Suomea viedään tästä kerrotaan. Myös oikeuskanslerimme naurettavista perusteluista ja päätöksestä.

Itse asiassa neuvoa-antavassa äänestyksessä vuonna 1994 vain tasan 40 prosenttia äänioikeutetuista kävi sanomassa kyllä EU:lle. Enemmistö oli niin paljon empiviä, että eivät äänestäneet lainkaan tai äänestivät vastaan.

Toimituksen poiminnat