Niko Aleksanteri Kauko Kirjoituksia itsenäisen Suomen puolesta

Väyrynen puhuu omiaan

Sotilaallinen liittoutumattomuus ja puolueettomuus eivät ole synonyymeja 

Kansallismielisten puolueiden tai niiden poliitikkojen ei tule osallistua kansakunnalle tärkeiden ja sen pitkän tähtäimen turvallisuudelle oleellisten sanojen merkityksen muuttamiseen kulloiseenkin poliittiseen tilanteen sopiviksi. 

Tällä tarkoitan sitä, että Paavo Väyrynen presidenttiehdokkaana esitti sellaista kantaa, että nykyinen Suomi on puolueeton ja että sotilaallinen liittoutumattomuus ja puolueettomuus ovat synonyymeja.

Juuri unionistit ovat harjoittaneet tätä sanojen vääntämistä uuteen merkitykseen jatkuvasti Suomen EU-jäsenyyden aikana, jotta Suomen itsenäisyyttä, kansanvaltaa ja puolueettomutta on pala palalta pystytty ikään kuin vähin äänin nakertamaan unionistien omien tavoitteiden mukaisiksi. 

Tämän unionistien poliittisen linjan toteuttamisen, joka on Suomen kansan enemmistön etujen vastainen, on monessa kohtaa tehnyt mahdolliseksi juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tärkeiden sanojen merkityksen muuttaminen. 

Tarpeeksi monta kertaa näiden sanojen uutta valheellista merkitystä toistamalla niiden uusi sisältö on yritetty muuttaa "totuudeksi".

Tähän sanojen merkitysten vääntämiseen osallistumalla Väyrynen ja Kansalaispuolue pelaavat vastustajiensa pussiin ja kaivavat maata Suomen turvallisuuden alta. 

Sillä jos kutsumme nykytilannetta puolueettomuudeksi, niin siinä samalla tulemme hyväksyneeksi lukuisat unionistien ja natottajien vuosien varrella Suomen suvereniteetin ja puolueettomuuden kaventamiseksi tehdyt teot. 

Mm. MOU- sopimus ja Suomen maaperän antaminen sotilasliiton temmellyskentäksi kaikkinaan hyväksytään puolueettomuuteen kuuluvaksi, jos tätä nykytilannetta kutsutaan virheelliseksi puolueettomuudeksi, puhumattakaan monesta muusta vielä vakavammasta asiasta, joista kohta lisää.

 

Todelliseen puolueettomuuteen kuuluu monia eri osa-alueita

Väyrysen väittämä, että puolueettomuus ja sotilaallinen liittoutumattomuus ovat synonyymeja on virheellinen. Sotilaallinen liittoutumattomuus on vain yksi vaikkakin ratkaisevan tärkeä osa todellista puolueettomuutta, koska sotilaallisesti liittoutunut maa ei voi olla puolueeton. Mutta sotilaallisesti liittoutumatonkin maa voi, niinkuin EU-Suomen tapauksessa, olla jo liittoutunut. 

Ratkaisevaksi muodostuu Suomen kohdalla kaksi asiaa; ensinnäkään Suomi ei enää ole itsenäinen maa, joka täysin päättää omasta kohtalostaan. Ja toiseksi se, että enää vain Suomen johto itse uskoo puheissaan meidän puolueettomuuteemme käyttämällä sanoja joiden merkitystä se on yksipuolisesti muuttanut. Ja kun samaan aikaan teot ulospäin ulkovalloille näyttävät muuta totuutta, vaikuttaa se niin, että muut eivät tällaista yksipuolisesti ajateltua "puolueettomuutta" ota vakavasti. 

Todella puolueettoman maan tulisi täyttää ainakin seuraavat kohdat:

1. Puolueeton maa julistautuu puolueettomaksi ja pyrkii aktiivisesti saamaan tunnustuksen puolueettomuudelleen muilta valtioilta, jopa toistuvasti jos kansainvälinen tilanne sitä vaatii, koska puolueettomuusasema on turvattu vain silloin kun muut valtiot tunnustavat sen. Puolueettomuuteen pitää siis uskoa muidenkin kuin vain julistuksen antajan.

2. Puolueettomalla maalla on oltava kyky muodostaa suhteita itsenäisesti muihin valtioihin, toisin sanoen sillä on oltava oma ulkopolitiikka, jotta se pystyy tätä puoluettomuuspolitiikkaansa aktiivisesti harjoittamaan ja ylläpitämään. Tämä oleellinen kyky EU-Suomelta puuttuu, koska olemme sidottuja EU:n yhteen ulkopolitiikkaan, jonka sisältöön emme paljoakaan pysty vaikuttamaan ja joka on ristiriidassa omien ulkopoliittisten etujemme kanssa. Vain itsenäisillä valtioilla on kyky tehdä omaa ulkopolitiikkaa, ja EU-Suomi ei ole itsenäinen valtio.

3. Puolueeton maa ei  ota vieraita joukkoja omalle maaperälleen sotaa harjoittelemaan. Laivasto- ja lennostovierailut ovat asia erikseen, mutta tämänkaltainen tilanne joka EU-Suomessa on päästetty valloilleen, että jopa sotilasliittoonkin kuuluvia ulkomaisia joukkoja päästetään harjoittelemaan Suomen alueelle jo muutenkin kiristyneessä turvallisuusympäristössä, on kaikkea muuta kuin puolueettomuutta. Tällainen toiminta ei olisi tullut kuuloonkaan aidon puolueettomuuspolitiikan aikana.

4. Puolueettomuudelle tunnusomaista on myös rauhantyö ja pyrkimys rauhanvälittämiseen. Tämä olikin suomalaisen puolueettomuuden yksi ydinkohta. Ei siis tuomarina, vaan lääkärinä toimiminen kansainvälisiissä kriiseissä aina mahdollisuuksien mukaan. Nythän Suomen EU:n ja sen suurten NATO-maiden linjaan alistettu ulkopolitiikka toimii kaksoisstandardien alaisena, jossa joidenkin suurvaltojen kansainvälisen lain vastaiset sodat saavat osakseen voimakkaita vastatoimia ja paheksuntaa, kun taas toisten suurvaltojen vastaavanlaisia toimia katsotaan sormien läpi. Tällainen ei ole puolueettomuuspolitiikkaa vaan hyvin epäammattimaisesti ja kömpelösti hoidettua ulkopolitiikkaa, jota on Suomessa yritetty naivisti verhota humaaniuden kaapuun, jotta ulkopoliitiikka edes pinnalta katsottuna näyttäisi kansalaisille hyväksyttävältä.

5. Puolueettomuuteen kuuluvat oleellisena osana myös tarpeeksi vahvat ja toimintakykyiset puolustusvoimat, joilla voimme puolustaa puolueettomuuttamme ja maaperäämme, niin että puolueettomuutemme on uskottava ja siihen voivat muut valtiot täysin luottaa. Muiden valtioiden täytyy tietää, että pystymme puolustamaaan omaa maaperäämme niin, että mahdollisten vihollisuuksien aloittaminen kanssamme ymmärretään liian riskialttiiksi ja kalliiksi hyökkääjälle. Vahvoilla puolustusvoimilla varmistamme samalle sen, ettei meidän aluettamme voida käyttää tukialueena vihollisuuksiin kolmatta osapuolta kohtaan, joka lisää puolueettomuutemme uskottavuutta ratkaisevasti.

 

Suomalaiset sisäistäneet aidon puolueettomuuden

Suomen kansa on sisäistänyt hyvin todellisen puolueettomuuden keskeisen sisällön koska sitä sille opetettiin itsenäisen Suomen aikana, jolloin maamme harjoitti puolueettomuuspolitiikkaa suurella menestyksellä.
Onkin ajattelematonta pyrkiä opettamaan kansalle uutta ja virheellistä kuvaa siitä mitä puolueettomuus on pelkästään lyhyen tähtäimen etua ajatellen.
Sanojen merkitysten muuntaminen on vaarallista, sillä se hämärtää todellisuutta sekä kansalaisten kykyä ymmärtää yhteiskuntaa ja on vienyt Suomeakin nopeasti lähemmäs orwellilaista yhteiskuntaa, jossa mustaa väitetään kirkkain silmin valkoiseksi.

 

Esimerkki historiasta

Suomi oli vähän vastaavanlaisessa asemassa Venäjän keisarikunnassa Krimin sodan aikana 1850-luvulla kuin olemme nyt EU:ssa. Meillä Suomessa tätä sotaa kutsutaan nimellä Oolannin sota ja siinä ottivat yhteen Venäjä ja sitä vastassa olleet Osmanivaltakunta, Ranska ja Englanti. Olimme osa Venäjää samoin kuin nyt EU:ta. Meillä oli osittain itsenäinen lainsäädäntö Venäjän osana samoin kuin nyt EU:ssa, mutta viimeinen sana lainsäädäntöön kuului keisarille, kuten se nyt kuuluu EU:lle. Silloin käytimme vierasta valuuttaa, eli ruplaa, samoin kuin nyt käytämme euroa ja Venäjä vastasi ulkopolitiikastamme samoin kuin sen nykypäivänä tekee EU.

Ja Krimin sodassa englantilais-ranskalaiset laivastososastot tulivat pommittamaan maatamme, eikä kukaan edes ajatellut, että maa, joka on suurvallan osa, ja jolla ei ole omaa ulkopolitikkaa ja omaa rahayksikköä eikä itsenäistä lainsäädäntöä voisi olla puolueeton sodan syttyessä. 

Eikä kansainvälinen politiikka noista ajoista ole mihinkään muuttunut, samat toiminta- ja tulkintatavat ovat edelleen olemassa ja samaa olisi siis odotettavissa nykyisen "puolueettomuutemme" aikana sodan syttyessä lähialueillamme.

 

EU:n ja Suomen tulevaisuus

Vielä kun tiedämme, että EU pyrkii kehittämään itseään liittovaltioksi, jolla on oma armeija, niin on harhaista kuvitella, että me olisimme puolueettomia nykyisessä asemassamme. Tässä kohtaa meille itsenäisyysmielisille onkin suurta apua siitä, että suuret kansanjoukot Suomessa eivät tunne Suomen nykyistä ulkopolitiikkaa todella omakseen.

Valtioviisaan presidentti Urho Kekkosen kaukonäköiset ja kuuluisat sanat kuuluivat; "Itsenäisyys, demokratia ja puolueettomuus kuuluvat Suomessa yhteen, ja jos menetämme näistä yhdenkin, niin menetämme ne kaikki."

Ja juuri näiden viisaiden sanojen mukaan meille suomalaisille kävi, kun uninonistit liittivät Suomen Euroopan Unioniin; samassa menetimme itsenäisyytemme; ja itsenäisyyden menettämisen seurauksena menetimme demokratiamme, koska kansamme ei enää päätä itse omasta kohtalostaan, vaan EU:n lainsäädäntö on omamme yläpuolella; ja siinä samassa meni puolueettomuutemme, koska olemme nyt osa valtiorakennelmaa, jonka ulkopolitiikkaa ohjaavat suuret NATO-valtiot.

Olennaista tästä kaikesta on ymmärtää, että vain itsenäinen maa voi olla puolueeton ja EU-Suomi ei ole itsenäinen valtio.

Tästä kaikesta seuraa se looginen johtopäätös, että Suomen itsenäisyys on palautettava.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Onko venäläisten mielestä Suomi liittoutunut Venäjää vastaan ? Uskoisin, että venäläiset ovat sen verran pragmaattisia, että he pitävät meitä puolueettomina, koska emme ole liittoutuneet Naton kanssa heitä vastaan.

Käyttäjän nikokauko kuva
Niko Kauko

Tähän minun on tietenkin vaikea varmaa vastausta antaa, mutta kuten kirjoituksestani voit lukea on EU-Suomen "puolueettomuus" niin hataralla pohjalla, että on hyvin vaikea tietää miten muut valtiot Suomen asemaa erilaisissa tilanteissa tai kriiseissä tulkitsevat.

Toimituksen poiminnat